Kuinka juhlarahoja tehdään 

Tästä se alkaa

Monen eri vaiheen kautta hopea-aihiosta tulee juhlaraha. Kuvassa ylärivissä vasemmalta alkaen: vastaleikattu hopeinen aihio, reunustettu aihio sekä pesty ja rei'itetty aihio. Alarivissä: lyöty raha, tampopainettu raha ja lopuksi valmis juhlaraha pakkauksessaan. Elokuussa 2009 julkistettu Rauha ja turvallisuus -raha on ensimmäinen raha uudessa Eettiset juhlarahat -sarjassa. Juhlarahan aihe viittaa tärkeisiin tavoitteisiin kaikkialla maailmassa. Tämä juhlaraha on nimellisarvoltaan 20 euroa.
Kuvasarjan on kuvannut Chikako Harada.

Juhlaraha lyödään merkittävän henkilön tai tapahtuman kunniaksi. Juhlarahat on tarkoitettu keräily- tai muistoesineiksi, mutta ne käyvät myös nimellisarvonsa mukaisiksi maksuvälineiksi. Juhlarahojen myyntihinta on yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo. Siksi ne eivät juuri näy maksuliikenteessä, vaan päätyvät suoraan keräilijöille.

Suomalaisia juhlarahoja on lyöty aiheeltaan yli 60 erilaista. Suomen Rahapaja on muun muassa aloittanut olympiarahojen lyömisen perinteen. Ensimmäinen olympialaisten juhlaraha tehtiin Helsingin vuoden 1952 kisojen kunniaksi.

Juhlarahojen ja muiden numismaattisten tuotteiden kehittäminen on monen ammattilaisen osaamisen summa. Siihen tarvitaan taiteellista näkemystä, metallialan osaajien ammattitaitoa ja markkinointitaitojakin.

Juhlarahaa tekee monta eri alan ammattilaista taiteilijasta metallimieheen. Käyttörahat (eurot) kulkevat Suomen Rahapajassa kuin tehtaassa, koneelta toiselle, mutta juhlarahaa käsitellään käsin monessa työvaiheessa. Seuraavilla sivuilla kerrotaan juhlarahojen tekemisen vaiheista. Useimmissa kuvissa tehdään Rauha ja turvallisuus -juhlarahaa, joka julkaistiin syksyllä 2009


Kipsin työstäminen

 Kuvanveistäjä Tapio Kettunen voitti ehdotuksellaan Rauha ja turvallisuus -juhlarahan suunnittelukilpailun. Juhlarahalautakunta arvosti Kettusen Tuli seis, kyyhkyjä ampuma-aukossa -ehdotuksen parhaaksi ja ehdotti valtiovarainministeriölle sitä voittajaksi.

Kilpailu oli tiukka. Avoimeen, kaksivaiheiseen kilpailuun tuli ennätykselliset 72 ehdotusta. Kilpailijoita kannustettiin hakeman uusia ratkaisuja juhlarahaan. Kettusen työssä niitä on: rahassa on sekä reikä että väripainatus.

Kun juhlarahan valmistus Suomen Rahapajalla alkoi, taiteilija teki ensin työstään kipsimallin. Kipsimallia voidaan vielä työstää kaivertamalla, mutta Kettusen malli on täysin valmis. Ajatus ja toteutus oli tekijälle selvä.

 

Kuvanveistäjä Tapio Kettunen kertoo, että työssä rauhan sanomaa tuovat kyyhkyset lentävät ampuma-aukosta hyökkääjän puolelta puolustajien puolelle. Uhka ja toivo ovat teoksen pääteemat, jotka toivottavasti herättävät ajatuksia ja antavat virikkeitä erilaisille ja laajemmillekin tulkinnoille, kuin vain sotaan ja sen uhkaan liittyville.


Suunnitelman digitointi

Kipsimalli luetaan 3D-skannerilla. Vasemmassa kuvassa laite lukee kipsin muodot tarkasti laserilla. Vähemmän tarkkoihin malleihin skanneri käyttää rubiiniterää. Oikealla olevassa kuvassa malli on jo ruudulla.

Valmis kipsimalli skannataan ja siirretään suunnitteluohjelmaan, jotta sitä voidaan muokata tietokoneen ruudulla. Kolmiulotteisuus kuvaruudulla ei riitä, vaan digitaalisen tiedoston perusteella mallista jyrsitään uusi malli, jota kaiverretaan vielä käsin. Tämä prosessi käydään läpi useita kertoja, kunnes kipsimalli täyttää taiteilijan vaatimukset. Lopuksi valmiin mallin digitaalisesta tiedostosta kaiverretaan matriisi.


Punssin kaivertaminen

Suurnopeusjyrsin kaivertaa punssia. Rauha ja turvallisuus -juhlarahasta ei poikkeuksellisesti tehty lainkaan matriisia, vaan suoraan punssi. Juhlarahassa on ampuma-aukkoa kuvaava reikä ja sen pinta on muutenkin niin krouvi, että matriisia ei tarvittu. Kaivertaminen on yksityiskohtaista, koneelta kuluu työhön aikaa toista päivää.

Juhlarahoihin tehdään työkalut samalla tavalla kuin käyttörahoillekin. Prosessin aikana raha on moneen kertaan positiivi- ja negatiivikuvana. Matriisivaiheessa kuva on negatiivina. Välityökalu eli punssi tehdään puristamalla matriisi terässylinterin päähän. Punssilla puristetaan leima, jossa kuva on taas käänteisenä. Kun leimalla lyödään juhlaraha, kuvio on rahassa oikeinpäin. Rauha ja turvallisuus -juhlarahalle ei kuitenkaan tehty lainkaan matriisia vaan suoraan punssi.

Matriisia tai punssia kaivertaessaan suurnopeusjyrsin vaihtaa automaattisesti oikean terän eri työvaiheisiin


Leiman valmistus

Karkaisussa teräksen rakenne muutetaan kuumentamalla se punahehkuiseksi ja jäähdyttämällä se nopeasti öljykylvyssä. Leimat karkaistaan, koska niiden pitää lyötäessä kestää kovaa pintapainetta. Käynnissä oleva karkaisu-uuni on kuin tulivuori, punahehkuista hiekkaa ja kaasua.

Karkaisussa teräksen rakenne muutetaan kuumentamalla se punahehkuiseksi ja jäähdyttämällä se nopeasti öljykylvyssä. Leimat karkaistaan, koska niiden pitää lyötäessä kestää kovaa pintapainetta. Käynnissä oleva karkaisu-uuni on kuin tulivuori, punahehkuista hiekkaa ja kaasua. Leimatyökalut valmistetaan Rahapajalla. Taiteilijan tekemästä kipsimallista syntyy monen eri työvaiheen jälkeen leima, jolla hopea-aihiosta tulee raha. Leimatyökaluun valmistetaan ensin matriisi, matriisista punssi ja vasta punssilla puristetaan leima, jolla raha lyödään. Leimoja puristetaan yleensä useampiakin, koske ne kuluvat lyömisessä.

Keräilyrahat, joita juhlarahatkin ovat, jaetaan kahteen eri luokkaan: BU ja proof. Peruslaatuinen eli BU-rahan pinta on tasaisen himmeä.

Keräilijät arvostavat peilikiiltoista proof-rahaa, jonka peilikirkkaasta taustasta kuvio erottuu kauniin mattana. Proof-rahoja käsitellään valmistusvaiheessa aina hansikkaat käsissä.

Rauha ja turvallisuus -juhlarahan arvopuolen punssi ja leima. Punssissa aihe on positiivina, leimassa negatiivina.


Aihioiden leikkaaminen

Pintakäsittelijä Tommi Lepistö syöttää hopealevyä sarjaleikkaimeen ja valmiit raha-aihiot kopsahtelevat laariin.

Juhlarahat tehdään pitkälle käsityönä alusta lähtien. Se on mahdollista, koska lyöntimäärät jäävät pieniksi verrattuna käyttörahoihin. Rauha ja turvallisuus -rahan maksilyöntimääräksi asetettiin 15 000 kappaletta. Kaikkia rahoja ei lyödä yhdellä kertaa, vaan erä kerrallaan.

Keräilyrahojen aihiot voidaan tehdä käsityönä Suomen Rahapajalla. Hopealevy kylmävalssataan oikeaan vahvuuteen, jonka jälkeen siitä leikataan koneellisesti aihioita. Aihiot käyvät reunustuskoneessa, joka nostaa niiden reunaa hiukan koholle, jotta aihiot eivät tarraudu toisiinsa. Rauha ja turvallisuus -juhlarahojen aihioihin prässätään tämän jälkeen reikä.

 

Rauha ja turvallisuus -juhlarahan aihiot leikattiin hopealevystä. Leikkauksesta ylijäänyt metalli, hopea tai kulta, kierrätetään aina ja palautetaan takaisin käyttöön.


Aihioiden käsittely

Punaisessa altaassa, Spaleckissa, hopea-aihiot ovat metallikuulakylvyssä. Kuulapyörteeseen lasketaan tislattua vettä ja kemikaaleja. Kuulat hiovat aihiot kiiltäviksi.

Hopeinen aihio joutuu kovaan myllytykseen. Reunustuksen jälkeen se käy kuulakylvyssä, joka kiillottaa sen pinnan. Kylvyn jälkeen aihio joutuu ensin hehkutusuuniin ja sen jälkeen vielä yleensä aina happokylpyyn. Happokylvyn jälkeen aihio on mattapintainen ja valkoinen. Rauha ja turvallisuus -juhlarahan aihiota ei kuitenkaan käytetty happokylvyssä.

Aihiot matkaavat liukuhihnalla hehkutusuuniin. Uunin suulla palaa liekki, joka polttaa uunista tulevat kaasut.


Rahan lyönti

 Juhlarahat lyödään monella iskulla, jotta kaikki kuvan muodot nousevat rahaan viimeistä piirtoa myöten.

Rauha ja turvallisuus -juhlarahan aihio on nyt valmis lyötäväksi ja saamaan rahan arvon. Ennen lyöntiä koneenkäyttäjä tarkastaa aihion ja puhaltaa sen puhtaaksi typpipuhaltimella. Aihio lyödään juhlarahaksi usealla perättäisellä iskulla. Käyttörahan lyömiseen riittää yksi isku, mutta hieno juhlaraha lyödään moni-iskulla.

Tässä juhlarahassa on arvopuolella kaksi vihreää palmunlehvää. Niiden vihreä väri on painettu lyömisen jälkeen. Tampopaino painaa värin metallin pintaan. Karusellissa pyörivä tyyny nappaa värin ja painaa sen rahan pintaan. Värin levityksen jälkeen se kuumennetaan kiinni rahaan.

Jokainen juhlaraha tarkastetaan käsin. Vasta sitten se kuljetetaan tarjottimella pakattavaksi.

Leimaaja Helena Paakkunainen tarkastaa juuri lyömänsä rahan ennen pakkaamoon lähettämistä.


Kapseliin ja pakettiin

 Pakkaamossa tarjottimellinen valmiita, kapseliin suljettuja Rauha ja turvallisuus -rahoja odottaa pakkaamistaan.

Moneen kertaan tarkastettu juhlaraha suljetaan kirkkaaseen muovikoteloon, kapseliin. Keräilijät haluavat rahansa koteloissa, jotta ne säilyvät uusina ja hohtavina. Pakkaamossa juhlaraha asetetaan omaan koteloonsa tyynylle. Koteloon tulee mukaan aitoustodistus, jossa on juokseva numerointi. Lopuksi juhlarahapaketti saa vielä vyötteen ympärilleen.

Katso myös, miltä valmis Rauha- ja turvallisuus -juhlaraha näyttää.

Keräilyrahoja käsitellään vain hansikoiduin käsin.